Vain parin tunnin yöunien piiskaamana sorruin hullutukseen. Mikseivät hälytyskellot alkaneet soida, kun minulle retosteltiin automerkillä, "jota ei voi sekoittaa muihin"? En minä automerkkejä tunne. Tapasin siis nyt sen, mistä lehdessä varoiteltiin; treffailun ammattilaisen. Hän oli mies, joka etsii työkseen oikeita ihmisiä. Ilmeisesti vapaa-aikanaan hän tekee samaa. Tuntui siltä, kuin olisin istunut pikaluonnetestissä. Syväluotaavat kysymykset lävähtelivät vasten kasvoja ja minusta tuntui, että niiden esittäjä oli onneton ja piilossa siellä kauluspaidan ja pikkutakin alla. Onneksi pääsin liukuhihnalta pois aika nopeasti. Pitäisi nukkua kunnolliset yöunet, niin tällaiselta vältyttäisiin.