Niinhän siinä sitten kävi, että lääkärisetä komensi minut jalkoineni lepoon ja vielä uudemman kerran setää tapaamaan tulevalla viikolla. Onkohan se yksinäinen? Voi tätä tiivistyneen kiukun määrää...Minusta on tullut hitaasti eteenpäin vyöryvä laiva, jota autoilijat kiroavat suojatien kohdalla. Vieroitusoireet liikuntaharrastuksista ovat jo aikamoisia, koukkuun olen tainnut siinäkin- taas kerran- sujahtaa. Yritän selvitä tästä hermovenytyksestä ilman kaikkien tuttavien hermostuttamista kiukkuilullani tai yhdenkään tuntemattoman ihmisen listimistä. Oikea syy tähän manaamiseen on se, että pitkäaikainen haaveeni/tavoitteeni siirtynee lähemmäs taivaanrantaa. PRKL! Ensi vappuna suljeudun pehmustettuun koppiin vesipullon kanssa. Tai no...jos eden sellaista lasten kuohujuomaa ottaisin seurakseni...;)