Tili tuli, eikä se vielä ole mennyt. Mutta menemään se tulee, koska minä elän kädestä suuhun. Hengitän ilmaa, joka kulkee rööreistä sisään ja siitä keuhkoihin ja lopulta vereen... Jos voin käyttää rahaa siten, että se edesauttaa mukavan hetken ja hyvän mielen syntymistä itselleni tai ystävilleni niin miksen niin tekisi? Haluaisin omistaa mahdollisimman vähän tavaraa. Ja jos kalenteri on pakko olla, toivoisin sen olevan tyhjä, suunnitelmista säästetty. Tahtoisin nähdä, kokea ja tuntea; kulkea ystävän rinnalla läpi elämän. Yksi elämä, lukematon määrä kimmeltäviä kolikoita, joiden keräämiseen en suostu. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Minne? Sinne, tänne ja ehkäpä tuonnekin. En ole menossa, olenhan täällä jo.