Se sanoo, ettei musiikkia tarvita, tarvitaan vain rytmi. Uskottava on. Mies tulee lavalta alas ja ahtautuu yleisön sekaan. Kädet laitetaan harteille ja tanssijoista venyy hikinen ja vellova lonkero. Vasta pysähtyessä huomaa istumisen, juomisen ja unen tarpeen. Heikotuksen. Rytmi tulee ja vie aina vain, tuudittaa läpi yön. Tanssiminen on kuin unta. Uni voi paeta loppuun kuluneen uupunutta. Kun valve ei päästä irti, kun rytmi hylkii. Mutta millaista onkaan vaipua väsyneenä unen pyörteisiin ja vajota, liikkua rytmiä tunnustellen, sitä eläen! Ajatuksen rahtuakaan ei tarvitse uhrata lantion notkahdukselle tai pallean puristumiselle. Tietoinen ajatus vesittää kauniin kuvion aivan liian helposti.

62329.jpg