4720.jpg

Nätit uudet tennarit tarttui vahingossa mukaan kaupasta. Tai no, mikäs vahinko se nyt oli, kun niitä varta vasten lähdin ostamaan...Olivat vain hinnakkaammat kuin suunnittelin. Mutta hyvät kengät on kaiken A ja O, näin on Äiti opettanut. Ja Äitiähän ei kannata lakata uskomasta, oikeassa se on kumminkin aina. ;)  

Miksiköhän sitä ihmislapsi niin kovasti ilahtuu, kun kaupan hyllyltä löytyy jotakin..omanlaista? Kummallista. Toisinaan taas mikään ei tunnu hyvältä ja omalta. Muutama vuosi sitten en pitänyt vaatteiden ostamisesta ollenkaan, koska kaupassa olevat vaatteet riitelivät kovasti kauneuskäsitteeni kanssa. Karmeaa olisi ollut kulkea kulkea poolopaita kurkkua kuristaen ja kolpostella kummallisen tuntuisissa kengissä... Kuljin sitten kirpputorivaatteissa ja mummolasta löytyneissä aarteissa. Äiti ei ollut arvatenkaan kovin iloinen.

En tiedä mikä on muuttunut, mutta nykyisin päädyn ajoittain jopa aivan toiseen äärilaitaan. Joskus tulee jopa ostettua hätäpäissään jotain aivan kummallista, josta seuraa krapulankaltainen morkkis (minä en yleensä kärsi oksennus-pahoinvointi-krapulasta, vain krapula-jumitus-mielialasta. Karmistuttavaa sekin omalla tavallaan). Ostosmielihyvää siinäkin kai tavoittelee...