Tunnen heräämiseen monta tapaa. Voi kohota lähemmäksi valveen pintaa ja vajota takaisin, ylemmäs taas ja jäädä lopulta keijumaan harmaaseen, kimaltavaan välitilaan. Iloisena tai hämmentyneenä tai peloissaan. Tai pärskähtää pinnalle vanhasta painajaisesta, jota ei enää tahtoisi kantaa mukanaan, mutta se elää ja kehittyy mukana niin kuin kasvain ja vie tilaa ja tukehduttaa. Silloin henkeä täytyy haukkoa. Voi aavistaa verhojen taakse lukitun valon kajon ja lopulta tarkistaa, että siellä se on ja tuntea häpeää tai tyytyväisyyttä tai ikävää. Tai herätä ääneen; itsepintaiseen rapinaan tai kahinaan tai surinaan tai väkivaltaiseen kolahdukseen (ja epäillä että kallon luut kolahtivat äsken pöydän kulmaan mutta mitä sille voi tehdä?) tai vieraaseen ääneen.  Voiko uneen vajota vain yhdellä tavalla? Se pakenee, jos sen yrittää puristaa etusormen ja peukalon väliin.

501759.jpg