Kahvia puolitoista kuppia ja sitten hiljalleen kohti mitään tekemättömyyttä. Lomaa odotellessani olen pinnistellyt pitääkseni kalenterin tyhjänä. Takataskuun onnistui siitä huolimatta sujahtamaan menolippu kohti itää, ystävän luo. Mutta hyvän ystävän luonahan on melkein kuin kotonaan olisi ja etenkään siellä en aio tehdä sitä vähää "mitään". Saa nähdä miten tämän tytön uhoamiselle käy auringon polteessa. ;)