Minä revin valokuvia. Paloittelin hymyilevät kasvot ja niissä näkyvän luottamuksen ja rakkauden. Voisinpa paloitella pettymyksen, pelon ja ikävän. Miksi ne eivät lähde jo pois? Jalkani saisi turvota vaikka 15-kertaiseksi, kävelisin sauvoilla kuukausikaupalla ja seuraisin mielihyvin värin muuttumista mustikasta kellertävänharmaaksi, jos suoneni imisivät lopulta tämän surun pois; tervehdyttäisivät.